Taivas ja nuppineula tyyny

rei'istä sataa puhtautta

lyijykansi
pilvipuku
suusi säteili sateenkaaria
ukkosen jylinä
söin jokaisen sanasi harkiten  
kuunteli laulusi
sen voimalla ylitin kaikki vuoreni
 

mitä herkempi silmä

 
minä vaarallinen
sietämätön mies
tavattoman vuoren
suunnaton kuilu

sitä enemmän valoa

syvällinen nainen
sinä uskomaton
nouseva joki
meren syvyyden


siksi poistan piikkejä
 
Pelkää en maailmaa,
pelkään sen tunteita
niitä, jotka aaltojen lailla,
huuhtovat ihmismerta,

haaveita kaataen
hyvyydet hukuttaen,

jäljelle jättäen vain,
pieniä paratiisisaaria,
muistojen.

jotta sietäisit minua