Yö saapui jälleen
yksinäiseen talooni
tuoden mukanaan tutut varjot
Enää en edes yritä
päästä unen rauhoittavaan syliin,
tiedän sen tuovan vain pelkoa
Ikkunasta näen nukkuvan kylän,
tyynen niityn,
vettä odottavan Äiti Maan
Ei minua pelota enää,
koska tiedän aamun koittavan
ja tiedätkös,
minä olen vahva sanoistasi huolimatta
cc-kaupallinen
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kauniilla tavalla haikeus kasvaa kukaksi