Kun vain voisin
Olethan ollut mielessäni, päivittäin. Johonkin herkkään muistoon ajatuksieni osuessa, tulet mieleeni.
Niinkuin nytkin, kun huomasin jättäneeni terassin oven auki. Kun vilu viilsi pitkin selkäpiitä, ja kun astelin tonkimaan parhaimpia villasukkiani.
Kun ne ovat äitisi tekemät, rakkaudella kutomat, ja sukat parhaimmat. Helpottavat ikävää, jota tunnen, kun en rakkaimpiani nää.
Mummua tahtoisin jututtaa, halata ja puristaa.
Kertoa kaiken miten täällä pistän asiat tapahtuun, muutun ja välillä muserrun, välillä onnesta hehkuen, välillä niin tummaa pohjaa koskettaen.
Sinulle tahdon nyt kertoa, Sinulta haluan kuulla, kun se on vielä mahdollista..
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi