IsoLate

Voi niitä aikoja, kun...

...nauhat sidottiin omin käsin rusetille ja kelattiin alkuun niin monta kertaa, että ne lopulta löystyivät ja oli pakko turvautua keltaiseksi maalatun lyijykynän apuun.

…kynän suussa pitämistä ei pidetty epähygieenisenä (aikakautena, jolloin porkkanat nostettiin suoraan maasta ja pyyhittiin pelkästään hihaan ennen maaperän runsaasta mikrobikuormasta nauttimista). Kiitos sen sukupolvemme ei tunne allergioita sen paremmin kuin intoleranssejakaan *hiljainen tappaja*.

Sen sijaan pelkäsimme saavamme myrkytyksen teräväksi vuollusta päästä. Urbaani legenda kertoi, että joku onneton oli piirtänyt taulutussilla hymynaaman kämmenselkään ja vaipunut viikoiksi koomaan ihon läpi liuenneiden kemikaalien takia.

:)

...vihkon laitaan piirrettiin suorat marginaalit ja pysyttiin tiukasti niiden sisällä. Tikkukirjaimet johtivat välittömästi hirsipuurangaistukseen. Tarvittiinkin hyvin koulutettuja henkilöitä tulkitsemaan koukeroita, jotka vielä nykyisinkin aiheuttavat harmaita hiuksia niille, jotka yrittävät selvittää vanhan lääkereseptin sisältöä. Aikamme asiantuntijat ovat tulleet tulokseen, että sen täytyy olla Hota-pulveria tai mahdollisesti laudanumia.

...käveltiin neljänkymmenen asteen pakkasessa toppahaalarit kahisten kouluun ja takaisin. Ketään ei koskaan paleltanut, vaikka poskipäitä edelleen kuumottaa saunan lauteilla. Kesäisin kiivettiin puuhun pyöräilykypärä päässä ja tunnettiin olomme turvatuiksi.

...iltapäivällä kotiin tullessa kaivettiin esiin kaakaojauhe ja lämmitettiin se hellalla mukavan kiehuvaksi. Välipala soseutettiin Bamixella eikä blenderillä. Sörsseli (tunnetaan nykyään termillä smoothie) tehtiin talkkunasta ja kirnupiimästä, sekä edellisenä kesänä hyttysten valtaamassa metsässä kerätyistä mustikoista, jotka helmikuussa pakastimesta nostettuna olivat jo menettäneet vitamiininsa runsaasta sokerihuurrutuksesta huolimatta. Pistettiin leivän päälle margariinia, jonka alkuperästä emme tässä keskustele.

..saunottiin kerran viikossa (lauantaina) ennen lottoarvontaa ja vältettiin näin tuoksuyliherkkyyden tuottamat tuskat julkisissa kulkuvälineissä. Linja-autoissa oli tunnelmaa. Etenkin silloin, kun konnari sattui astumaan sisään etuovesta.

… jäätiin Napakympissä kotisohvalle, eikä swaippailtu vasemmalle. Piileskeltiin loppuaika tv-lupatarkastajalta.

Voi niitä aikoja.