Katson kaakeleita jotka valuvat verestä, veri tulee käsistä, jonka valutin tuskasta. Et tainnut tietää että särjit musta elämän, olit mun valo joka suojasi pelolta, olit mun tuuli joka kuljetti polulla, koko vitun elämä. Nyt vain sydän joka on mustaa savea ja siihen on hakattu tuhansia nauloja.
kiitos-ei mistään
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaikkein läheisimmän tuottama kipu,
tuska, tuntuu kovimmalta, pisimpään.
Väkevä, rohkea ja rehellinen
Runo.
Kaikki tapaukset ei taitu Runoksi,
mutta ovat olemassa ja niitä on
aivan liikaa.
Arvostan, kunnioitan tätä Runoa.