Ihmeellistä, koska se on

Runoilija Tiitikka

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 18.10.2008

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Lay beside me under wicked sky.



With a sigh you turn away
With a deepening heart no words to say
You will find that the world has changed forever
The trees are now turning from green to gold
And the sun is now fading
I wish I could hold you closer.






 

Jos taivaan kaukaisin laita olisi tulessa
minä sulkisin silmäni
ja maalaisin taideteoksen sormenpäilläni

kuunvalossa kylpevän metsäpolun
jonka ääriviivalla hän seisoisi
silmät leimuten
vahvat käsivarret kurottuneina minua kohti

hänen takanaan
purppuraiset lampaat kirmailisivat
veitsenterävien kuusenhuippujen yllä

Mutta koska taivas on vain
helmenharmaa
minä pidän silmäni visusti auki

ja odotan milloin
parvekkeella roikkuva
sateenkaaresta kudottu riippukeinu

sekä ikkunan nurkassa
himmeät kaipaavat sormenjäljet

katoavat usvaan

Selite: 
It really nearly kills me.
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot