Taas tunnen surun, ikävän, pelon ja kyyneleet.
Löydän mielestäni taas sen laatikon.
Ruskean, tai mielestäni ruskean.
Laatikon jonka näen taas lukittuna.
Se surun laatikko. Se pitää avata..
Mielessäni etsin avaimen.
Siellä se on..
Ilon lähteillä.
Kun saan avattua laatikon, pusken tunteeni sinne lujaa. Kaikki suru, tuska, ikävä, kaikki paha tunne mikä siellä on valmiina yrittää päästä ulos.
Tunnen vain kyyneleeni poskillani,
survon tuskaani laatikkoon.
Laatikko on kiinni. Lukossa.
Avain on hukassa. Heitin sen pois.
Pyyhin kyyneleeni.
Näin tukahdutan tunteeni.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi