Raastavaa

pinnan rikkominen on jotain todella mystistä. herkkää, yksityistä ja jollain tapaa raastavaakin. hienoa kuvausta.

Mutta kun..
Pinta on tehty myrskynkestäväksi,valoa heijastavaksi
Läpäisemättömäksi.

Vaikka haluaisinkin syysmyrskyn ja tähtisateen
ei ne läpi pääse

Sinulla on vielä paljon pintaa rikottavana..

Riipaisevan kaunista.

Upean tunnelmallinen. Vahva ja vakuuttava.

Vahvat sanavalinnat tuovat rakkauden hyvin lähelle. Välillä muu ei auta kuin rikkoa pintaa.

Huh, hätkähdyttävä runo, upeaa. Pidän toisin sanoen kovasti. Menee suosikkirunoihin.

Vahvaa tunnetta sanoissasi

Runo minä voimakkain sanoin rikkoisi pintaa, vanha ei toimi: eilisillä kliseillä, vakuudeksi älä kahlitse, mitä runon kohde saisi, lukekaa se on runossa. Mitä minä sain runosta irti: voimakkaan minän jolta puuttuu suhteessa toiseen ihmiseen, sieluun asti ulottuva läheisyys. On tullut aika korjata. Minä en tiedä mikä on oikea tapa, mutta vierastan rikkoa, raastaa, kairata sanoja.

Hieno runo, löydän tästä tuttuja tuntoja myös itselleni...

Vältä liian kultivoituneita ja teflonpintaisia miehiä :3
Jos ei tosta usko, ei mistään..

Intensiivinen kuvaus voimakkaasta halusta..

Kuin rosoisen jään ritinän kuulee lukija sisällään kun runosi raivaa tietään.

Kaunis runo, voimakas. Rakkaudessa valmis, lähdössä kohti.