Pyhään keskinkertaisuuteen
tiedon kylmään tyhjyyteen
sinä maailmasi annoit.
Yhteen pohjattomuuttaan
kaikuvaan maljaan
sinä sisimpäsi kannoit.
Ainoaa hyvyyttä
puhdasta tunnetta
sinä surutta rienasit.
Kivetit sielusi
Surmasit tunteesi
Hautasit rakkautesi.
Ja sinun sielusi itkee
ajatusvirtaan humaltuneena
sydänveren karvaankitkeriä kyyneleitä.
Ota askel
Ojenna käsi
Piilota pelko.
Tule
ja minä näytän sinulle
koko tunnekirjon.
Tule
ja minä annan
tämän hullunrohkean
rakkausvyöryn pyyhkiä
sinun kalliosi seiniä,
silottaa särmiä.
tiedon kylmään tyhjyyteen
sinä maailmasi annoit.
Yhteen pohjattomuuttaan
kaikuvaan maljaan
sinä sisimpäsi kannoit.
Ainoaa hyvyyttä
puhdasta tunnetta
sinä surutta rienasit.
Kivetit sielusi
Surmasit tunteesi
Hautasit rakkautesi.
Ja sinun sielusi itkee
ajatusvirtaan humaltuneena
sydänveren karvaankitkeriä kyyneleitä.
Ota askel
Ojenna käsi
Piilota pelko.
Tule
ja minä näytän sinulle
koko tunnekirjon.
Tule
ja minä annan
tämän hullunrohkean
rakkausvyöryn pyyhkiä
sinun kalliosi seiniä,
silottaa särmiä.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



Kommentit
Runona mikä maalaa kuin mestarin sivellin, kuvan naisesta pesemässä käsiään yö sydännä täydenkuun aikaan kallion kielekkeellä polvillaan, vuolaana virtaavan joen rannalla.
Pitkät tummat hiukset valahtaneina toisen olkapään yli, koskettamaan veden pinnalla kuvastuvaa kuun siltaa,
ajatusten pyörittäessä itsetutkistelun ajatonta pyörää hetkestä toiseen.
Kaipuun etsiessä tietä rohkeuteen sanoa se..!
Kehoitellen - huuda se, - huuda se, huuda kaikumaan se kaikkialle pitkin veden pintaa niin, että hän kuulee sen ja kuulet kaiun kallioista.., *kuulee sen.., kuulee sen*
Pidin runosta paljon ja kuljin sen mukana.
suoraan sydämestä.
Runosi luovii hyvin syvällä ihmismielen syvänteissä kuitenkin orastavalla toivolla !
Runon alussa runominän persoona 1. antaa itselleen (pers. 2:lle) satikutia, syvästä kaipuusta kumpuavien elämäntilanteiden sanelemana, hyvin kuvaavin sanoin ja kielikuvin ja selvin ohjein siitä mitä tulisi tehdä (ne kolme ohjetta).
Runon lopussa runominän molemmat persoonat palaavat yhteen ja suunnaton kaipuun tunne antaa voimia lähettää viestin sille oikealle 2.:lle persoonalle.
Ja niin paljon puhuvin sanoin, ettei mikään jää enää epäselväksi.
Tämä runo on helmi runojen joukossa.
pelko on läsnä
keskinkertainen uni, yksinkertaiselle miehelle ei vaan riitä
päivin ja öin, ja joka ilta
pelko nostaa päätään
jos ei enää sitä aamua...
https://youtu.be/pYxxXiN_pTo :D
Sivut