Kielletyt kyyneleet

Runoilija DroppingTears

nainen
Julkaistu:
9
Liittynyt: 20.4.2008

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Oli kylmä ja tuulinen ilta. Nuori poika käveli pitkin keskustan katua potkien tieltään kaikki pienet irtokivet. Pojan kasvoja ei näkynyt, koska suuri, musta huppu peitti kaiken. Kyynel valui pitkin poskea. En saa itkeä, eiväthän pojat itke, hän ajatteli. Tien vierellä oli bussipysäkki, jolle nuori istahti. Musiikkisoittimen kuulokkeista kantautui voimakas, vihainen ja ahdistunut musiikki. Laulajan matala, örisevä, örkin ääntä muistuttava ääni kaikui pojan pään sisällä. Hän ei ollut ikinä tuntenut oloaan niin heikoksi ja hylätyksi. Tyttö, jota hän rakasti niin paljon, sanoi sydäntä riipaisevat lauseet. ”Mä vihaan sua. Häivy mun elämästä!”
Bussi saapui ja poika hyppäsi kyytiin. Hän istahti bussin takaosaan. Kaupat ja ihmiset vilisivät ikkunassa. Toinen kyynel. Mä en itke, hän hoki itselleen.
Bussissa oli rauhallista, kunnes eräältä pysäkiltä kyytiin nousi porukka hopparikundeja. He huomasivat heti mustahupparisen pojan ja istuutuivat hänen lähettyvilleen.
-Uu emohomo istuu ihan yksin bussissa! Ei kai oo angsti ilta?” Yksi pojista ilkkui ja muut alkoivat nauraa kovaäänisesti. Poika yritti olla huomaamatta heitä, mutta se oli mahdotonta. Hän nosti hitaasti katseensa muihin poikiin. Hupun alta näkyi surulliset ja itkuiset silmät.
-Hähää, sehän poraa! Joku huusi ja sitä seurasi taas toinen naurunremakka. Poikaa alkoi ahdistaa entistä enemmän ja hän halusi vain pois. Hän painoi stop-nappulaa ja nousi seisomaan ja siirtyi lähemmäs ovea.
-Pelkuri, nytkö sä jo meet? Meetkö sä kotiin äidin luo?
Bussin ovi sulkeutui. Huudot jäivät sen toiselle puolelle. Nyt poika sai surra rauhassa. Kotiin ei ollut enää pitkä matka, mutta poika oli täysin voimaton. Hän lysähti tien reunassa sijaitsevalle penkille. Hän sulki silmänsä ja antoi kaiken tulla ulos. Kyynel toisensa jälkeen tippui alas poskilta. Ainoa ajatus mikä hänellä päässään oli, oli; Mitä olin tehnyt Siirille, että hän vihaisi minua?
Kaikki tummui pojan silmissä. Hän menetti ajantajunsa. Hän kellui kaukana vierailla vesillä. Kännykän hiljainen piippaus herätti pojan todellisuuteen. Hän sai viestin.
”Anteeksi. Mä rakastan sua”

Selite: 
Oli vaan sellanen olo keskellä yötä^^ :)
Kategoria: 
 

Kommentit

Tää oli... jotain parempa mitä oon tällä lukenu pitkään aikaan. Samaan aikaan surullinen, mutta toi loppu... mä en osaa ees sanoo mitä mä ajattelen. Mutta upea tää oli :)

aww <3

Tää oli... jotain parempa mitä oon tällä lukenu pitkään aikaan. Samaan aikaan surullinen, mutta toi loppu... mä en osaa ees sanoo mitä mä ajattelen. Mutta upea tää oli :)

aww <3

 

Käyttäjän kaikki runot