Syksyn lehdet makaavat märkinä, maahan pudonneina, aivan kuin haaveenikin.
Vesipisarat valuvat pitkin ikkunaruutua, kuin kyyneleeni pitkin poskiani.
Katuvalon hento kajo valaisee palan pimeyttä.
Ehkä minäkin löydän vielä rakkauden. Se et vain ollut sinä.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| lucitar | Aika parantaa | 27.3.2010 | 1 | Runo |
| lucitar | Toivo | 2.10.2009 | 2 | Runo |
| lucitar | Kaupungin lämpimin paikka | 22.7.2009 | 2 | Runo |
| lucitar | kesävalssi | 22.7.2009 | 1 | Runo |
| lucitar | Matka yhdessä alkakoon | 13.11.2007 | 0 | Runo |
| lucitar | Tuulet | 27.7.2007 | 0 | Runo |
| lucitar | Kuin jäälautat | 27.7.2007 | 0 | Runo |
| lucitar | K.A.I.P.A.U.S | 27.7.2007 | 0 | Runo |
| lucitar | Pieni sana kahdesta | 27.7.2007 | 0 | Runo |
| lucitar | kaipaus | 27.7.2007 | 0 | Runo |
Kommentit
Surullinen ja koskettava runo.
Elämä on välillä perseestä.... :(