Kirsikankukat

Runoilija Viimeinen

nainen
Julkaistu:
12
Liittynyt: 26.3.2007

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Runoja surusta, tuskasta, epätoivosta, sekä niiden aiheuttajasta: rakkaudesta

Pohjatonta surua, ikuista tuskaa, lohdutonta kaipuuta ja
      -Elämää suurempia rakkaustarinoita-
 

Kun taivas pimenee
ja yön Samettinen viitta
laskeutuu harteilleni
Muistan taas pimeät päivät
Ja veren imelän tuoksun
kun se tipahteli maahan
pieninä pisaroina
aivan kuin
kirsikankukat syysaamuina
tai kastepisarat keväisin
Kuolema
sitä ei voi paeta
Tuska
ilman sitä ei ole
Elämää

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Ah. (siinä kaikki mitä sanoista on jäljellä)

 

Käyttäjän kaikki runot