Taas hiljaisuudessa

Runoilija Viimeinen

nainen
Julkaistu:
12
Liittynyt: 26.3.2007

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Runoja surusta, tuskasta, epätoivosta, sekä niiden aiheuttajasta: rakkaudesta

Pohjatonta surua, ikuista tuskaa, lohdutonta kaipuuta ja
      -Elämää suurempia rakkaustarinoita-
 

istun taas hiljaisuudessa
Muistelen sinua
mieleni kelluu jälleen Avaruudessa
Et taida enää muistaa
minua
Etkä taida tietää kuina voinkaan rakastaa
sinua

Niin paljon kuin yksi voi
toista rakastaa
Niin paljon kuin yksi voi
toista kaivata
Niin paljon kuin yksi voi
toista himoita
Niin paljon
minä sinua

Mutta se on vain ohimenevää,
niin he mulle kertoivat
ja toivon
ja tiedän,
että he ovat oikeassa
Sillä tämä tuska
ei voi enää olla
jatkuvaa
Tämä tunne
ei voi olla
oikeaa

Selite: 
<PRE>En voi sua saada tai omistaa mutta kun en voi muutakaan on kai parempi vain unohtaa </PRE>
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot