Rakastan sinua,
vaikka lähdin.
Lopettaakseni tuskan
sisälläni.
Raastavan epätietoisuuden ja
ahdistuksen.
Tilalle sain kaipauksen
ja ikävän.
Sylin ja kosketuken
kaipuun.
Odotin sinun sanovan,
Rakastan sinua.
Haluan sinut.
Koskaan en niitä sanoja
kuullut.
Sain vain epätietoisuuden.
Hitusen toivoa, kun
kysyin, välitätkö, rakastatko.
Silloin sanoit
jotain kaunista,
toivoa herättävää.
Ehkäpä sittenkin rakastat.
Iloitsin.
Ehkä et uskalla sanoa
rakastavasi.
Pelkäät vain kivun ja
pettymyksen mahdollisuutta.
Varjelet itseäsi.
Vahän aikaa jaksoin toivoa.
Kunnes taas epätietoisuus ja
ahdistus kasvoi.
Todellisuus iski tajuntaani,
et kuitenkaan todella välitä,
rakasta.
Sanoisit jos rakastaisit.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi