Rakkautta ei olekkaan.
On vain paskarakkautta, joka särkee,
tekee likaiseksi, arvottomaksi ja
hyväksikäytetyksi.
Paska rakkaus.
Se on vain seksirakkautta.
Missä olet oikea rakkaus?
Rakkaus,
joka parantaa, tekee hyvää,
korjaa minut.
Saa tuntemaan itseni hyväksi,
halutuksi ja rakkaaksi ihan omana itsenäni.
Vain minuna, ilman mitään ehtoja tai
vaatimuksia.
Ei sellaista olekkaan.
On vain paskaa rakkautta.
Itse otan sitä vastaan ja annan toisten sitä antaa.
Olen hullu. Säälittävä. Paskarakkauden arvoinen.
Paskat miehet antavat paskarakkautta.
Löydänkö koskaan sitä, joka antaa oikeaa,
hyvää, ihanaa, sydämeni sulattavaa rakkautta.
Rakkautta, joka saa minut antamaan itsestäni
kaiken hyvän.
Miksi Luoja loit miehen naisen elämään? Miksi?
Löydänkö sinut, oikea ja hyvä rakkaus?
Joka ei satuta, tee likaiseksi ja arvottomaksi.
Luojani kuuntele ja vastaa joskus.
Enhän pyydä kuin rakkautta. Arvoa.
Sitä, että saisin itse sitä antaa.
Senhän pitäisi olla hyvää,
ei ketään satuttavaa.
Mutta en tiedä.
Koenko koskaan rakkautta.
Löydänkö ja jaksanko kohta enää
edes toivoa, uskoa, etsiä.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



Kommentit
Kui oisit ommellu tässä mun tunteet ja ajatukset, mitä tunnen välillä(täsmälleen!), yhteen.
Totta on ettei seksirakkaus olekaan
mitään oikeaa rakkautta.
Runosi on kaunis, ajatteleva ja täynnä itse kokemiasi tunteita.
Lyhyempänä olisi ollut ytimekkäämpi mutta taas toisaalta nyt sisältää juurikin luettavaa.
Samasitun johinkin sanomisiisi, mutta on muutakin kuin paskarakkautta.
Mutta tuota paskarakkautta nykyään arvostetaan aitoa enemmän.