Kuoppa

Olen surullinen.
Itsestäni.
Miksi en osaa muuttua?
Ottaa opiksi?
Aina lankean samaan vanhaan kuoppaan.
Joka on tullut jo liiankin tutuksi.
Tavaksi.

Miten oppisin näkemään, kiertämään sen?
Näenkin, mutaa en osaa kulkea ohi.
Olen liian heikko.

Kuinka monta kertaa olenkaan päättänyt, en enää.
Mutta taas kohta löydän itseni sieltä.
Entistä rikkinäisempänä.

Kohta en jaksa kömpiä sieltä pois.
En ainakaan pää pystyssä.