rakastettava lapsi

Oi..Tällaista runoa on mielenkiintoista lukea.Nimittäin kun kerrot lapsestasi.Ei näitä usein tule vastaan täällä rakkausrunot.fi:ssä ;) Hyvä runo.

Runo kuvaa nykyajan vaatimuksia lapsilta. Pitää harrastaa sitä ja tätä sekä tuota. Olla "cool" että on hyväksytty kavereiden ja vanhempien edessä. Missä on Mintun lapsuus ja oma-aika? Oravanpyörässä jo valmiina juoksee. Ei ihme että sunnuntaina on migreeni tuollaisen rumban jäljiltä.

Hoh, ihan mieletön aihe runollasi!!!!!
Taitaa olla niin, että tässä runosi edessä joutuu kovinkin moni menemään itseensä.

Näitä 'pikkuminttuja' minä mummana kamalasti säälin,-- ei oo heleppua ku pitää harrastaa enemmänku olis voimmia,- tämä runo kopsahti oikeen voimmalla ku oon justihin omilleni saarnannu jottei yhyren mukulan tartte kaikkia teherä mitä äitee ja isä ei oo elääsnänsä saanu/voinu harrastaa......

Kiittelen sanoostas;)

Surullista. =´/
Pikku Mintun pitäisi antaa valita itse harrastuksista vain eniten kivoimmat eikä pitäisi Pikku Minttua pakottaa jaksamaan liikaa jo lapsena. Aikuisena ehtii turhautua ihan tarpeeksi.

Taidolla kirjoitettu paljon asiaa sisällä pitävä runo. Stressin minusta lapsi saa kaikesta menemisestä...kunpa vanhemmilla olisi aikaa olla lapsensa kanssa, se olisi paljon tärkeämpää ja lisäisi turvallisuuden tunnetta ja keskinäistä rakkautta.

Teini ikäisenä mulla oli kaveri jolla oli migreeni. Ihmettelin mitä se on. Hänelle helpotusta toi minttu-eskimo... :)

Kiitos kommentistasi! :)

Tämä runo on tavallaan kauhean leppoisa ja humoristinen, mutta silti irvaileva, satiiria. Tämä irvistelee niille vanhemmille, jotka eivät usko, että tietenkin heidän lapsensa on täydellinen, että idea on juuri täydellisyyden virheissä ja säröissä, että minttu on rakas lapsi, vaikkei harrastaisi mitään ja vaikka potisi migreeniä joka päivä. Älykäs runo.

ehe-ehe....vielähä tuoho litaniaan ois muutamat kuvistunnit ja...ainii sit ois liian täytee buukattu viikko...Osuitpa naulan kantaan!!!!!Kymppi plus!!!!*nauraa*
Ja tänks...ori on laitumella...*virn*

No tämä kolahti. Minusta oivallisesti osaat ironian avulla tuoda tärkeän asian esille. Mitenköhän menisi pikku mintun aikuisuus-runo...

suoritusyhteiskuntamme palkitsee parhaimmat suorittajat migreenillä tai muulla vastaavalla kunnianosoituksella...

Kolahtaa tähän päivään hyvin, sisältäneekö pientä piiloivaakin? Hyvä idea, joka laittaa pohtimaan...? Mikä lopulta lapselle parasta? Niinhän :))

Riipaisevaa luettavaa, mutta varmaan aika totta monilla lapsilla. Tuolla menolla ei ole oikeasti lapsuutta, mitkä jäljet se jättääkään - varmaan kroonisen migreenin lisäksi. Hyvä, kun kirjoitit asian esille.

Niin tutun tuttua kaikki tämä.
Lapsen ehdoilla on mentävä eteenpäin<3

Nykyisin on lapsuudessakin menemisen makua.

Onpa herttaisen rakastettava kuvaus *pikku mintusta*, jolla tuntuu touhua riittävän.
hymyhän tuosta herkisi loppua kohden edetessä.

Hellän rakastava runo. Kaunis.
Kiitos vierailusta riveilläni.

niin...juuri noin se menee, sitten tulee syömishäiriöt ja masennus ja vaikka mitä muuta, mutta usein tuntuu että vanhemmille on tärkeää kun lapsi harrastaa, sanovathan he usein että lapsella on *absoluuttinen äänikorva* minä en ole lapsiltani huomannut moista ominaisuutta, mutta sun runosi jokainen sana oli *rautaa* pikku minttu, sinä kerroit niin hienolla tavalla, pidin paljon