Korkealla

Ei vi... mä nään sun läpi.
Pellkkää lasia vaan.
Niihän sen on ottaessakin silti selvitään läpi.
Näet läpi.
En näe, en näe.
Ei ajatuksia nää.
Savu nousee ilmaan, ja lakaisee kaiken muun.
Pysyy ylhäällä, antaa ajatusten juosta, mutta sulkee suun.
Vihdoinkin ulos tuli, sain purettua.
Hampaita yhteen purettua.
Kaiken muun alta, ilman kaikkea muuta, lakaista.
Suonet pullistuvat, otsassa verenjuoma jälki.
Liian raikasta, liian aikaista,liian rakasta.
Liian aikasta rai....
Olo kevennyt, olo kevyt, nyt ilmassa.
Ei olo ennen kevennyt.Ei ennen niin mennyt.