Tiedän, tuulella olisi
sanottavansa tähän
se heittäisi palaneen heinikkopuhalluksen
säärilleni käsivarsilleni
pakottaisi ihoni maistamaan uudelleen
sorakuopilla nauretun
hullun heinäkuun
aamuneljän kadut paljaiden kantapäiden alla.
Se moittisi minua kuin
aavikot tekevät
muka kivuttomasti hymyillen silmät täynnä hiekkaa
sirottelisi siitepölyä
kuin ei olisikaan
turmeltunut silloin.
Viisisataa siiveniskua sekunnissa, olenko
polttomerkitty olen tatuoitu suolalla
Kohoan päkiöille, varpaille
voi kyllä minä
muistan
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tässä sanat virtaavat kuin itsestään, hengästyttävästi. Omaperäinen ja ihastuttava runo.
huh. aattelin eka että tää on ihan tavallinen hieno runo muiden joukossa mutta sitten tuo "hullun heinäkuun" iski tuolta riveiltä äkkiä läpi lukiessa ja päätin että pakko kommentoida. ja loppu myös on aivan täydellinen. upeaa
aivan ihana runo, todella kuvailevaa kieltä olet käyttänyt. Pidän!
ps Kiitos :)