Niin, tämä suoltaton vesi.
saa minut hämilleni, epävarmaksi.
Nämä järvet ovat syviä ja jatkuvat
silmänkantamattomiin, tästä katsottuna.
ja puut,
ne uskaltautuvat liian lähelle rantaa.
Minä tiedän, kuinka jossain yhä soi meri
sen huuhtova pinta on vihreä,
ja ainaisesti, ilkikurisesti hunningolla
paiskaa laivat pohjaan,
huljuttaa rantakaupunkien ihmisten
itkun ja naurun, kaukaisiin satamiin
se voi tanssia kuin nainen tai lintu tai lapsen uni
Niin, tämä suolaton vesi saa minut hämilleni.
Jossain istuvat merimiehet kapakoissaan,
sodistaan luopuneina
ja isäni lempilaulu on peiteltyjen veneiden yllä.
Ei minkään kuulunutkaan olla sileää,
ja ikivanha luometon kuu
iskee silmäänsä
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
