Yksinäinen juhannus

Runoilija Azureus

mies
Julkaistu:
19
Liittynyt: 9.1.2006
Viimeksi paikalla: 15.2.2024 14:22

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
7.4.1970

Hetki kerrallaan läpi elämän päivien... joskus aurinko paistaa takaa seepianväristen pilvien, arjen harmaat kivet halkaisten.
 
Taas on aika keskikesän,
kuljen ajatuksissani,
kahlaan muistoissani,
tunteakseni lämpimän.

Romantiikkaa ja rakkautta,
niinhän sen pitäisi olla.

Mutta nyt olen yksin,
en haluaisi,
tunteet on minullakin,
rakastaisin.

Kiipeän korkealle mäelle,
näköala huikaisee hetken.
Keskiyön aurinko laskemassa.

Ajattelen:
jossain tuolla on hän,
neito kesäheinä.
Katselee tuota lampea
tuolta toiselta mäeltä.

Tai ainakin näkee tuon nätin pilven.

Olen jo aivan varma,
että hän katselee samaa aurinkoa,
jossain tuolla,
kesäyössä.

Haluaisi istua vierelläni,
suukotellen ja halaten,
toista kuullen ja tuntien.

Lämmintä läheisyyttä,
sydän lähellä sydäntäni.
 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Sydämet sykkivät varmasti monella samaan tahtiin, on ihana kesä <3 
kaipuuta

vahvaa tulkintaa suoraan sydämestä
Aurinko yhdistää sydämiä... kaipuulla ei ole raja-aitoja. Runosi keinuu romantiikan pehmeillä aalloilla. 
 

Käyttäjän kaikki runot