Kävelen ympäri vanhaa kaupunkia, jossa talot ovat
synkkiä, ihmiset valkoisia, ei hymyä kenenkään
kasvoilla. Minä en halua muuttua
Laitan käteni leveälle ja alan pyöriä, pyörin,
minä todella pyörin niin kauan kuin silmissäni sumenee ja maailma vääristyy. Hetken aikaa kaikki näyttää sumulta mutta samalla niin kauniilta. Ei
tietoakaan muista.
Makaan maassa, näen sinistä, se on taivas,
pelkkä kirkas alue meidän päällämme, joka
ei pysty kertomaan kuinka ajat ovat
muuttuneet.
Vaikka todella, se on nähnyt kaiken.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Monipuolinen, ajatuksiaherättävä runo. Parasta on tuo 'Minä en halua muuttua', suoraa tekstiä epäsuoruutensa sisällä.