Enkelin siivet katkenneet
tyngät mustaksi korvennettuna yhä savuaa
silmäkulmissa verikyyneleet
eivätkä jalat kanna raskasta taakkaa
Maahansyöstynä ja hyljättynä
kulkee yksinäinen
pettymys toisensa jälkeen
aina taakkanaan
ei kyyneleitään saa loppumaan
eikä pinnalla kytevää tulta voi sammuttaa
ne ovat kivun liekit
julmasti hyväilevät
ja polttavat mukanaan
viimeisetkin hyvyyden rippeet
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Koskettava runosi . Hyvää syntymäpäivää