Kolmella voltilla kerien
sukelsin altaaseen,
jonka vihreä vesi seisoo
ja kakkulani valahtivat kaulaan
Luoja,
jokin ikikylmä kiertyy nilkkani ympärille
ja se kynsii
ja se kopeloi
se ankkuroi
minut altaan pohjaan
Totta, kaakelit ovat kultaa
ne peittyvät hopeisen limaharson alle
eikä täällä ole helppoa elää, ei hengittää
näkymätön käsi kerää helmet niiden kalastajalle
Potkin ja poljin itseni viimein pinnalle
polvilleni nousin
kävelin veden päällä
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
