Vesikirpulle

He rakentavat laivaansa öisin
puutavara ui itsestään Potomac-joen pohjasta
Induksesta
Dnepristä

Nostokurjistamme saisivat he raudan ankkuriin
ei
Amsterdamin kanaalit he naaraavat

He neulovat purjeensa päivisin
kangaspalasia katoaa
lumppuvuorista, joilla juuri nyt istumme

Ei kojeita ohjaamaan, tuskin karttaakaan
kun katsot taivaalle
Canopus katsoo sinua takaisin

He laskevat laivansa vesille
enkä voi sitä estää
juuri silloin, kun minä nukun