Palavaa Vettä

Runoilija New England

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> New England kuva
mies
Julkaistu:
657
Liittynyt: 14.10.2011
Viimeksi paikalla: 6.4.2024 18:00

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

“Love is the longing for the half of ourselves we have lost.”  



Vuodet

Niin se
ihmistäkin liikuttava 
hetki saapui,
sydämen pulssi
laskiessaan vuosiaan

jotain mitä
ilman ei voi kuulla
itseään, 
hiljaisuutta

täyttäessään
omaa mittaansa,
antaessaan maansa murheiden
vielä odottaa

seistessään omilla jaloillaan
ja katsoessaan 
lumen peittämiä
jykeviä kuusia

elämänsä lankaa
silmissään
ja vaikka
hän hukkuisi
tähän kauneuteen 

hän lähtisi
hymyillen ja 
elämän maku kielellään

ollen osa samaa unelmaa
samaa 
hiljaisuutta ja rakkautta tulvillaan



Näistä sanoista on tahdikkuus kaukana

Olet kehosi varjo, silmäni liikkumaton
mutta putoat pimeästä valoosi
ja nyt nimesi on tavoittamaton taivaanranta,
josta muovaat ruumiisi

himoitsemasi kaukaisuutesi

olemalla uusi aika
uusi sisältö ja sen rosoiset ääriviivat

hetki jolloin tiedät muuttuneesi arvoitukseksi

enemmän kuin muistojesi haamu

mielikuvitelmaa jostain toisesta

ja miten se epätodellisuus antaa todellisuuden

tulevan rakkauden, joka läikähtää valoisaan nimeesi



Huojuva heinä

Elämän jos
antaa pantiksi,
miten sen
osaisi lunastaa
 
miten se
monen
vuosikymmenen
vaiteliaisuus
muuttuu ääneksi
 
miten kaksi
osaakin hengittää
samaan tahtiin,
tuntea elämän
virtaavan sisään ja
ulos
 
miten vuodet ovat
sitä muokanneet,
saaneet suunnistamaan
vaistojensa varassa
 
säteillä me
tason kielekkeellä
saamatta kosketusetäisyyttä
mihinkään
 
pelkääkö
se onnentunnetta,
koska tietää
sen
muuttuvan hyvästeiksi
 
kiihkon,
hellyyden
 
kaiken sen
rakkauden joka
on tehty toisillensa
 
silti se
hyökyy maailmaan
 
vaikka ihminen kulkee
ajassa kohti
tuntematonta
 
vaikka iho kuoriutuu
kerros kerrokselta
 
se tuntee rakkauden
kaipuumme,
ja niin siitä
versoo elämä,
huojuva heinä
 
sellainen hetkessä
siintävä välähdys,
joka ohimenevässä
tunteessaan
on onnellinen
 
jos vain sinä tulisit



Joka päivä ja joka ikinen yö
 
 Siinä lyhyesti elon retki
 ja summa viisauden ja määrä maan.
 
 Elämän, vapauden se ansaitsevi,
 ken itselleen ne kiistää joka hetki.
 
 Hän läsnä, rakkaus,
 käy vankkumatta täällä vaarain tiellä.
 
 Puhtaampi on tuskani kuin riemuni,
 kirkkaamat pilvet ja vihreys maan.
 
 Elämä, opeta minua onneni mennen
 syvemmin sinua rakastamaan.
 
 Hän tulee taas, te ilon tunsitteko
 niinkuin aalto.
 Se tuli hänen askeleitaan ennen
 
 Kipinä kirkkain, tuli pyhä
 kuin tähti tiellään pyhiinvaeltajan.
 Kun katkee, kirpoo kahleet kaiken,
 ajan,
 
 Sä loista aina, palat yössä yhä;
 
 RAKKAUS
 
 katseessa syvä.



Vastakohtaisuuksia

Kovuudelle on monta määritelmää
Pehmeys, onnen myötäjäinen
äänesi painolla
rakastan


Round and round

Olen kulkenut
ympyrää
silmät sidottuina

yksikään kierros
ei merkitse mitään

elämän sietämätön
totuus

luulen olevani
piilossa ja
kaikki onkin
läpinäkyvää

mutta ne silmät
eivät sitomattominakaan
näe tekojen ääreen

läpinäkyvän valheen
läpi

tottelevat vain käskyjä
ja säilyttävät kunniansa

huolettoman vastuuttomuuden
tunteen

ja karuselli vaan pyörii



Perhoskesä

Olen lentänyt
ja etsinyt
tehdessäni mielikuvistani
päivän ja
odottanut sitä
mikä koskaan ei tule

yötä joka olisi
epätodellisen vastakohta
kuorien todellisuuden
esiin

eksyttäisi epätoivon
kaukaisten ääreen

hämmennys on
hänen nimensä,
se jota kieli ei
satuta

kuiskaus ei sytytä,
ainoastaan aistit
heräävät naamioiden
takaa

ne jotka ovat himon
ja rakkauden väliin
kätkeytyneet,
harhailevaan huokaukseen
paenneet

vuodenajat taipuvat
päivästä iltaan
keväästä kesään
kertoen salaisuuksiaan

kalpeiden kasvojen ääreen

kuollen laillamme
onnellisena,
kaivaten syvästi ja
eläen vain sitä yhtä ainoaa varten



Don't Dream It's Over

Elämä

on pesäänsä
mahtumattomille
poikasille
kurkistus horisonttiin

vanhukselle
käyntikorttinsa
jättänyt
rosvo

seisovaksi
muuttuneen ilman

jalkapohjaa hiertävä
tekemätön

nyt kun
katson eteeni

haistamalla eilisen

hellalle palaneen
elämän rippeen

mustelman, joka
nousee tallotuista
unelmista

huomisen viereen
nukahtavasta
rakkauden äärestä

kiihkosta
tislaantuneet sanat

eletty elämä

kyky rakastaa
kunnes kipua
ei enää tunne

ole olemassa

ja pimeys
silmissä

hymyilevää iloa täynnä



Shine On Me

Sokeassa metsässä
alastomien puiden
pimeydessä
minun valtakunnassani,
sinut minä tahdon

Sielussani palaa
jäähyväisten roviolla
syyllisyyden risti
täynnä nälkäisiä suita,
mutta sinut minä vain haluan

Vaellan varjoissa
auringon ympäri
etsien vapautta
silmiesi kaukaista väriä
joka ovien raoista
aiheuttaa viluni ja vapinani

Jäätyneen ihon lailla
kouristaa peilikirkas kaipaus
tihkuvana räntänä
hokien kosketuksen kipinää
toivoen jään särkyvän välillämme
sillä sinun kosketustasi minä vain haluan

"See me walking, see me crawling
Shine, shine on me"



Live Tomorrow

Pitääkö pystyä
luottamaan, jotta voisi
rakastaa,
välittäisinkö toisesta
ihmisestä enemmän kuin
itsestäni
pitäessäni silmää iskevää
hymyä kädessäni

miksi murtaisin lumouksen?

vain seinä erottaa
elävästä elämästä,
murtaisinko sen
vai odottaisinko
kutsuvaa kättä ja
vetäisin sen itseeni,
maistamalla sen
pahetta

yksinäisyydessä ja
yksin hän viihtyi
ei kaivannut seuraa,
side silmillään
erossa maailmasta,
siitä josta voi
uneksia
ei koskettaa, eikä nähdä
ei laulaa
ei.. ei.. ei.. ei…

sataa,
sataa rankasti
hän tuntee,
aivan kuin sadepisarat
olisivat luoteja
lävistäen sisimmän
tehden reikiä,
aukkoja joista
elävänä kuolleen kirkkaus
saa otteen,
yksinäinen kipinä
uhmaamassa alistumisen
hämärää sadetta

nytkö se tapahtuu,
sekö jo tapahtuu,
elän huomisen
peilin kuvaa seuraten
kaukana nykyisyydestä
lähempänä eilistä
murtamalla seinän,
poistamalla silmiensä
siteen, peiton
rikkoen peilin,
jonka kuva
todellistuu hauraana,
ehyempänä

en katso enää
taakseni vaan tähän
hetkeen, joka viiltää
partakoneen terän lailla
kuunnellen uhmakasta
hengitystäni,
elämänkilistyksen hetkellä
katson murtuvia muureja
ja tunnen hyvän olon virtaavan
taas sisuksiini ja ne
hehkuvat eksyneet pisarat
täynnä eloa kuin
vastaruokittujen poikasten
hymyilevät suut



Taas kuutamolla

Vaikka kuun sirppi
neitsyen kohtua valaisisi
ei se meitä perisynnistä
vapauttaisi,
kompuroimatta korjaisi
ja aurinkoa synnyttäisi
paitsi rakkaudesta



Vapaus

Vapauden ihana hetki,
ei yhtään lupausta
ei voittajia, eikä häviäjiä
tuntea vapauttava tuoksu matkan päästä
sillä rajattomana tiedät
missä rajasi kulkee
Kadota hetkeksi ja astua sen yli
saapumatta koskaan perille



Sataa

Taas sataa,
tuulesta ratiseva pisara
kosteutena ihon läpi
Tuska sammuu,
mutta se ei armahda
Monta ihonmyötäistä
hienopesua siliäville,
jumalan lahja viattomille



Ahonlaita

Maailma on täynnä
pyyntöjä ja kieltoja,
pieniä kiellettyjä syntejä
Lakipisteen hurmos
huutaa vapautta
puraista eroottista kokemustaan
Imeä ja niellä
tuntea viipyilevän makean röpelöinen maku,
rönsyjen hidas nautinto
Suuret punaiset mansikat

 
 
Matkani alku
tuntui
kuin olisin
karannut
 
vanhojen maisemien
vaihtuessa uusiin
 
elävien kuvien
kasvattaa lihansa
osana katoavaisuutta
 
osana luurankojen
pullistella
syttyvää miehuuttaan
 
alastoman avuttomana
himon tunteen
koskettaa ja
kosketella
 
elämän hiljaisen
todistajan tapaan
juoda nälkäänsä,
syödä janoonsa
 
ja silti sitoa
siveellisyytensä
kuten suhteemme
sidotaan panssariin
ettei se
katoaisi ja
rikkoisi opittuja kaavoja
 
tekemällä meistä
esi-isiemme kaltaisia,
jotta peilistä
katsoisi katseen kestävä
samankaltaisuus
 
 
 
 
en antanut nuoruuden
ja koskemattomuuden
tehdä
pesäänsä
 
en antanut jumalan
luoman lahjan
pukeutua intohimoon
 
vaikka tiesin,
että saisin
myöhemmin
sen lahjan käyttää
 
 
 
kuinka
aistieni
pyydykset huokasivat
 
kuinka ne himon
neulaset pistelivät
vain syöttääkseen
ihanteensa
taivaan tuuliin
 
tunsin kuinka se
maailman kieli ja
suudelmissa
palava kaipaus
halusi valaista
tätä
antaumuksellisuuden
pimeää
 
olinhan kohdannut
monenlaista
 
mikä oli tämän
ymmärryksen yläpuolella
 
mikä johdatti kaiken suuren
niin pieneksi ja
silti tunsin sen tulevan
sydämestä
 
koska tiesin,
pyyteettömyyden ja
himon asuvan ilman
kasvoja
 
ilman että
rakkauden tarvitsee
palaa kiirastulensa
ääreksi
 
 
 
olin alkuun
puhtauden ja
hengen rajusta
lennokkuudesta johtuen
liian vakaatahtoinen
 
yritin selittää
sanat kuviksi,
yritin nostaa kunnianhimon
korkeimmalle jalustalle
 
rikkomatta yhtään
käskyä,
edistämättä
omaa hyvääni
 
enkä osannut
punnita yhtään
kohtaloa,
yhtään ihmistä
ilman etten olisi
katsonut hänen tekojaan
 
kunnes totuus ja
oikeus haavoitti
sydämeni,
se perkeleen
viini juotti
kauneimpien sanojen
seppeleen
 
pilkkasi ja ärjyi koko
maailmaa,
kohtuullisuus
heitti naamionsa,
vapautti ylpeytensä
 
ja oliko se
paholaisen soittama
lempeys ja
puheen sovittelevuus,
joka riisui
kirkkaat silmäni
 
tunsin kuinka
olin pettänyt uskoni,
minä tunsin
jättäneeni totuuden
hyljättynä karsinaansa
ja oikeamielisyyteni
oli lentänyt
jonnekin tuntemattomuuteen
 
 
 
 
nukkuessani
tunsin sen,
kuinka joku puhutteli
 
et taida oikein
tuntea maailmaa,
jokaisella on
kiinnostuksensa
 
mutta kenelläkään
ei ole ehdottomuutta
hallussaan
 
eikä sitä siten
kukaan pysty hallitsemaan,
eikä sillä
ole ymmärrystä,
jolla voisi
vain ratsastaa
ja valloittaa
 
ja siksi kaikki
vastakohtaisuudet
aina kohtaavat
 
ne kohtaavat
sielusi perukoilla
ja saavat
kohtaamisiensa
jälkikasvun
sydämessäsi
 
tuntien ettei
mikään voisi olla
voittamatonta
 
 
 
olin nyt käyttänyt
sen toisen
lahjan
 
ajatellut
tuota aina
niin epäilevää omaatuntoa
 
lauseitten kauneutta ja
tunsin että
elämää olisi selkeästi
vielä edessä
 
kuohuvaa merta
ja sen
helmeilevää kosketusta
 
kuinka kirkasta se
vesi osaakaan olla
 
kuinka se toimeliaisuuden
peitto vedetään korville
ja riisutaan pois
 
jättäen jäljelle halua,
joka osasi kietoutua ajatuksiin
 
jotenkin tietoisuus
elämästä, usko johonkin
joka määritellään
sydämessä
 
hetkellisyys, joka
jättää sanattomaksi
ja vain viitoittaa
tulevaa
 
 
 
jotain värisevää,
jotain mitä
on ennalta jo
tuntenut
 
jotain mitä unet
olivat tuoneet ja
hyväilyjen julmuus
ja raavaanomaisuus
olivat vieneet
mennessään
 
silloin se sanottu
nimikin kuulostaa
onnellisuudelta
 
silloin se maanvetovoima
tekee selvää
ja vastustamattomuudella
naulitsee katseen
 
ihmisen koskemattomuus
kohtaa koskettavuuden
äären
 
kohtaa huulen ja
kun se
eroaa suudelmasta
 
irtoaa jotain muutakin
 
samalla irtoaa se
ikävä,
kauneus,
arkuus
 
joka on saanut
tiedon istuttamaan
itsensä aistiensa
nautintoon
 
 
 
 
se on myös
irrottanut vapauden,
kuinka se
olikin lihonut
kaikki ne vuodet
 
maallistunut ja
paukutellut henkseleitään
 
 
 
kokemattomuus
kosketteli ja
tunsi poven halullaan
 
mureneva haave
vapautta oli kohdannut
alastoman totuutensa
 
siinä ovat
kehojen kaiut
lähentyen
 
suuta ja muuta
maallista mantua
 
ymmärtämätön kohtasi
kohtalonsa,
sanoja, sanoja
 
heikkoutensa oli
sokaistunut hellyydestä ja
antoi palavien silmien
katsoa lävitseen
 
oliko se rakkaus,
oliko se pimeys
 
joka valui yli
ja ruumiillisti
henkensä
 
näkymättömän näkyväksi
 
 
 
 
en tiennyt
mitä pelkäsin
 
hiljaisuuttako
vai kauneutta
 
noituutta, joka
varjostaisi kaiken
ja kulkisi rovionsa
loppuun
 
päästäsi tietoisuuden
kylkiluistaan,
sellaisen
kylmyyden avaruuden
mietiskelynsä syvyyteen
 
minä viisauteni korkeuksissa
 
minä, joka
olin hetkessä
ilman rajattomuutta
 
minä joka
en enää
tunnustanut
vanhaa totuutta,
sanoja jotka
olivat merkkejä
 
tunteettomia jonoja
jostain menneestä
 
 
 
suloinen tuli,
suloinen ja
voittoisa maailma
 
en halunnut
voittaa elämää,
mutta tunsin
että jotakin särkysi,
jos en antaisi
 
kosketuksesi viiltää
onnellisuutta
 
antaisi veden
pestä maalausta,
joka peittää
kasvosi
 
 
 
jokin merkillinen
saavuttamaton
oli löytänyt ihmisen
 
rajallisuuden maailma
on rikkonut
sydämeni
 
toteuttaen kohtaloni
kiintymykseeni
 
onnen oikullisuuden
sokeaan sattumaan
 

 
pyydä mitä
haluat,
naura elämän turhuutta
 
mutta anna
vapautesi
tahtoon ja
tarkoitukseen
 
anna ajatuksesi
sitoa tahtoasi,
olethan kuitenkin
ihmisen verta
 
niin kuin valon
houkuttamat yöperhoset
hakevat valaistusta
 
polttavat
itsensä rakkautensa
kohteena
 
 
 
se hulluus
palaa silmissä
 
pieni
onnellisuuden
siru ja
tunnun näkeväni
sen aina
ensimmäistä kertaa
 
kuun ja auringon
vetävän sitä
samaa vettä
 
 
 
ne aallot
voi kuulla,
meren, valon
rakkauden
valuvan hiekkaan
 
pienen
pienen
hetken maailma
tuntuu ehyeltä
 
ja sen voi tuntea
 
niin kuin
tänne olisi tultu
palavaa vettä varten
 
ja silti emme
voi koskaan tietää
onko maa
etäällä merestä
 
palaako aamu yön sammuttua
 
Selite: 
https://www.youtube.com/watch?v=T7Aa7-9CIPI
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Mahtava runo, upea musavideo, tunnelmallista vuotta 2019 kaikille <3

Hienoa tulkintaa,pidän.

Hyvää uutta vuotta.

Kiitos paljon kommenteista.
Voimakas, tunteikas, hyvä runo.
Voi upeus taasen. Runosi jättää hiljaisena miettimään tuota palavaa vettä. Ja kaikkea muutakin. Kiitos kaunis vaikuttavasta.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
New England A tout le monde 1.4.2024 2 Runo
New England Antisocial 29.3.2024 1 Runo
New England Give in to me 2.3.2024 1 Runo
New England Land of confusion 28.1.2024 2 Runo
New England Viereeni Jää 27.1.2024 1 Runo
New England Together Forever 21.1.2024 1 Runo
New England I love your way 20.1.2024 1 Runo
New England Waiting for a Girl like you 14.1.2024 1 Runo
New England Heaven and Hell (Invisible) 7.1.2024 2 Runo
New England The Unforgiven 31.12.2023 4 Runo
New England Until I get you (mystery in my mind) 29.12.2023 2 Runo
New England Eilen kun mä tiennyt en 25.12.2023 2 Runo
New England Voittamaton 24.12.2023 2 Runo
New England Oodi ilolle 6.12.2023 2 Runo
New England On niin helppo olla onnellinen 3.12.2023 2 Runo
New England Viimeinen tanssi 26.11.2023 1 Runo
New England Unfaithful 24.9.2023 6 Runo
New England Principles of Lust 23.9.2023 4 Runo
New England Kun katsoit minuun 2.9.2023 4 Runo
New England Tehdään jotain kaunista 26.8.2023 3 Runo
New England If you leave me now 24.8.2023 2 Runo
New England Life 23.8.2023 1 Runo
New England Addicted to Love 22.8.2023 3 Runo
New England Sulle silmäni Annan 21.8.2023 1 Runo
New England Mighty Love 4.8.2023 2 Runo
New England Perfect Day 29.7.2023 1 Runo
New England Run to You 25.3.2023 2 Runo
New England Heavy on my Heart (I can't make it alone) 11.3.2023 3 Runo
New England The Islander 4.3.2023 2 Runo
New England Sieluni syfilis (believe in me) 19.2.2023 5 Runo
New England Kohta sataa 5.2.2023 4 Runo
New England Lady 29.1.2023 2 Runo
New England Hello 28.1.2023 3 Runo
New England Lost boy 22.1.2023 4 Runo
New England Pure mua 21.1.2023 5 Runo
New England Sininen sointu 15.1.2023 3 Runo
New England Dance D'Amour 6.1.2023 2 Runo
New England Rebel Yell 1.1.2023 3 Runo
New England Ashes 31.12.2022 1 Runo
New England Separate Ways 27.12.2022 1 Runo
New England Shy 18.12.2022 1 Runo
New England It's only money 11.12.2022 2 Runo
New England The touches I greet, the love that I meet 24.9.2022 1 Runo
New England Yhtenä Iltana 18.9.2022 3 Runo
New England What's the frequency 24.7.2022 2 Runo
New England Ota ajatus ja liikuta mua ( ota syliin ja suutele mua) 22.7.2022 1 Runo
New England Olettamuksia 15.7.2022 1 Runo
New England Kielletty leikki 14.7.2022 1 Runo
New England Lost my Faith 13.7.2022 2 Runo
New England Blue 8.6.2022 1 Runo

Sivut