Suru kasvatti juuret

Runoilija Nuori Runoilija

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 3.9.2007
Viimeksi paikalla: 2.9.2016 12:01

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Mikä on tullakseen, tulee... ja me kohtaamme sen pystypäin, sitten kun se tulee.


---
olen kirjoittanut suurimman osan näistä runoista silloin, kun olin noin kymmenen vuoden ikäinen ja tunsin asioita, joita sen ikäisten ei pitäisi tuntea. suhtautukaa pateettisuuteen siis varauksella.
 

Näen vain mustaa synkkyyttä.
En voi onnistua.
Olen yksin.
Suru kasvattaa juuriaan minuun.
Se tuli jäädäkseen.

Selite: 
Olen ollut tänä vuonna paljon yksin, joten runotkin ovat vähän sen mukaisia. Yritän aina laittaa "onnellista loppua" mutta en jaksa. Rivitys oisi voinut olla toisinkin, mutta äikän vihossa ne näytti noin paremmilta.
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot