Yksin. Yksinäisyyteen tottuneena. Katselee muiden touhuja. Huomaa elämän parhaiten, elämän kaupungilla, kerrostalossa, koulun pihalla. Toiset leikkii hippaa, toiset potkii palloa, mutta yksi on yksin. Melkein. Hänellä on yksi ystävä. Kynä. Sillä hän kirjoittaa itselleen ilon, itselleen surun. Hän loihtii joka sanan, kirjoittaa prinsessalle prinssin, maalarille pensselin.
Selite:
Kirjoitettu koulun pihalla välitunnilla, kun olin oikeasti yksin. Kaivelin taskujani ja löysin paperin palasen ja Ikean kynän.
Kiitos teille jotka jätitte mut yksin, koska ilman teitä tätä pätkää ei olisi syntyny.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
ooih. miten kaunis. surullisen haikean kaunis.
osui. ensin katoin että rivitystä ois voinu laittaa, mutta tuohon loppuun tullessa tajusin, että en mä ainakaan olis osannu sitä rivittää niin että se kuulostais yhtä kauniilta ku näin. vau.
+ synttärionnittelut! :)
Tämä on niin ihana runo! En osaa määritellä tarkemmin... <3