Sinä yönä flamingot tanssi
ja kurjet suolla huusi.
Sinä yönä sudet arolla ulvoi,
enkä rakkauteni määrää ymmärtänyt.
Ei meitä erottaa minkään pitänyt,
me oltiin päätetty niin.
Vaan tahtoa taivaan,
ei ihminen muuttaa voi.
Oli onnemme suuri,
suru suurempi rinnassain nyt
Sinä yönä flamingot tanssi
enkä rakkauteni määrää ymmärtänyt.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Surullisen kaunis runo jossa elämä päättyi toisen kyyneliin.****
Haikeansuloinen ja kiehtova runo tunteista joiden merkityksen ymmärtää liian myöhään!
Tämä on jotenkin uskomattoman vahva runo. Viimeiset säkeet jäävät kaikumaan mielen syövereihin. Kiitos tästä :).
Ohos.....
Miten kaunis :)
Kuin kaunein laulu.
Aivan ihana.
Tällaista kun saisi lisää tälle sivustolle.
Oikein hieno, flamingot ja kurjet ja sudet, hyvä yhdistelmä.
Mielettömän kaunis!
Lukijalle jää hämärän peittoon, mitä oikein tapahtui, siksi erityisen onnistunut, tulkittava runo!
todella kaunis. tuon yhden lauseen toistaminen kruunasi kaiken, koska lause oli koskettavin ja kaunein koko runossa. kauniisti kirjoitettu.
kaunis,
todella kaunis ja koskettava
herkkä tunnelma. Oikein kaunis :)
Tämä on todella surullinen...kaunis...mutta niin surullinen...
Koskettava, taiteellinen runo, mutta suru on läsnä niin haikeana...
Nuo flamingot.. tässä runossa on tunnelmaa. Tykkään tykkään tykkään.
Surullisenkaunis!Haikea olo ja tunne jäi tästä.
Jälkeenpäin, vasta ymmärtää rakkauden todellisen arvon.Eikä sitä opikaan muuten, kuin elämällä sen todeksi!Hieno.
Haikean kaunis runo
Luot tunnelman todella hienosti, kosketat lukijaa syvältä.
Kaunis ja koskettava...