Kotini

Luontopäiväkirjaa selatessani huolestuin hieman. Aivan kaikista katastrofeista en toki ole tietoinen ja osasta koitan olla kuin en tietäisikään. Luettakoon inhimillisyyden piikkiin. Kisuni on omppupuista poiminut muitakin kuin omeneja sekä joitakin oravoitakin onnistunut sieppaamaan josta olen torunut, mut en enempää asiaan puuttunut. Siitäkö lienee isommat linnut suuttunut tai mistä lie johtuu kun kiusivat mun pientä kilttiä kisua kamalasti mekastaen. Aivan varmasti ei ole kisu kiivennyt niin korkialle että ois heillä mitään privatimpaa syytä hätistää. Itsekin ovat moisia ketkuja. Harakat ne siellä korkialla säksyttää, ja variksillahan sanotaan olevan reppu selässä jossain päin, oikein tai nurin, en nyt saa purettua, oikein kaiketi ainakaan, sanomaa, oisiko ollut juhannus taikoja varten... menen kuistille kuuntelemaan oisko kyyhkyllä tulkkaus taitoa... tyyntynyt ainakin on ilma illan myötä ja niin hyvää yötä myös huokaan latvuksiin. 

P.S. Lupaan olla (ainakin kerran) säikyttämättä joitakin harakoitakin taputtamalla vast edes...