Ystävyyden irvikuva
kasvoi kahdenkeskiseen täydellisyyteen.
Siellä, missä mekin olemme,
olitte tekin,
ja satojen onnentoivotusten saattelemana
jätitte arjen
harmoniseen säihkeeseen
ja ruusunvärien valintaan.
Jos kahvimme oli liian kuumaa,
on se nyt jäähtynyt.
Harmistus muuttunut ärtyneisyydeksi.
Tekopyhästä naurusta ja omasta ajasta,
mitenkä liljat nyt kauniisti kukkivatkaan
ja bändi keksi uuden biisin.
Täydellisyyden stressaamina
unohduimme kelkasta tyystin.
Odotatte,
että hetkessä me tulemme todistamaan,
miten ehkä aikain päästä
palaatte luoksemme,
missä kahvi jäi pannuun
ja keksit syötiin pöydältä.
Selite:
elämä vie ihmisiä eri teille.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
Kauanpas siitä on kun viimeksi olen runojasi lueskellut.
Ja jälleen kerran sinä onnistut vakuuttamaan minut siitä, että nämä tekstit eivät varmasti ole maan päältä kotoisin. Herrajumala miten kylmät väreet menee selkää pitkin kun sanojen merkityksen älyää.
Kahvivertaus ihana. Pidän kahvista.
Etenkin tuo tekopyhä nauru ja kukat ja biisit - niin täydellistä, niin pinnallista - ja kerta kerralta kun palaan runosi pariin, löydän uusia ja taas uusia puolia. Turhaan et ole suosikeissani.
Hieno nimi ja tekstin vertaukset osuu hyvin!
Sivut