Minun taskuissani on hengitystä.
Omaksi suojakseni.
-Ovellani kalkkaa se haikea aivoraunio
yhä uudelleen ja uudelleen.
Ihmisten ilmoilla yökyöpeleitten aikaan.
Valittaen ja ulisten.
Niin, ja se ajatuksen pätkä..
Se pienenpieni, -se pysyy kaukana poissa!
. . . Liian vanha, että sitä kehtaisi sanoa.
Liian läheinen, että siitä viitsisi kertoa.
Liian lähellä, että sitä kehtaisi torjua.
Vaikka aamiainenkin on syöty.
Kahvit juotu.
Kuppeja kilistelty ja lusikoita helistelty.
Ja viimeinenkin silmä on nukkunut pois näkemästä.
Sitä hetkeä, jota ei koskaan pitänyt tulla.
hidas
eroottinen
mielikuva.
Karkasin kuin koira veräjästä
ja palasin oksennukselleni.
Selite:
elämä on julmaa pilaa.
(vanhaa tuotantoa)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



