Miksi elämä

Runoilija sunelina

nainen
Julkaistu:
6
Liittynyt: 20.2.2020
Viimeksi paikalla: 27.5.2020 18:53

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 
ainakin sata kertaa
olen antanut anteeksi
hammasta purren kestänyt
vaikka kaiken olet vienyt
olen riutunut, kärsinyt, kaikesta luopunut,
silti et hellitä, et helpota,
kerta kerran jälkeen kuin laavaa niskaan
polttavaa tuskaa kaadat,
pitkin turpaa vetelet 
ja jo maassa makaavaa potkit

miksi, elämä, omaa lastasi
näin karusti kohtelet
miksi omaa pienoistasi 
näin piinaat ja kiusaat
etkö näe, etkö ymmärrä 
olen jo aivan piippuun vedetty 

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

koskettaa kerrontasi
Joskus vain ei jaksa, eikä aina tarvitsekaan jaksaa <3 
Voih :(

Niin tuttua pohdintaa minullekin.

Helpottaa ainakin hetkeksi, kun kirjoittaa tuskaa ulos.

Herkän koskettavaa kerrontaa,pidän.

 

Käyttäjän kaikki runot