Länsimainen kuin ristiinnaulittuna

Runoilija Minäjaliikehdintä

nainen
Julkaistu:
9
Liittynyt: 16.6.2019
Viimeksi paikalla: 12.6.2020 1:11

Asuinpaikka: Jyväskylä
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
17.4.1996

 
Tai oikeastaan minä tiputin vain kaiken
Päästin irti

Käteni verellä, verestä kovettuneet. 
         Haavat, syvät uomat, joita olin ihaillut. 

Laskin veteen,
                  sitten öljyyn
 
Käteni alkoivat muuttua pehmeämmiksi,
                               ihmeen loin silmieni eteen
 
 
Ja ne uomat, joita kovin rakastin,
       Öljyisellä sormellani uitin, näin mädäntyneen ja                                                     ruvettuneen


Minä itse. Paransin. 

Käteni vapisivat, lohkeilivat, öljysin. Sattui. 



Ja mikä. Ihme. Kuulitteko. Ihme.

           Teilläkin. Kokoajan. 
 
 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Ite kaet tiällä pittää yritee ihteesä paremmaks suaha. Ja on ihan alakanna tuntua sille, että jotae on piässynnä tahtummaan, kun immeeset on alakanaa huastella keskennään, että on se tuohii meleko hyvä Luojan luoma mötkäle.

Oekeen muksavata hellepäevän köllykkätä!
Koskettavaa kerrontaa, ihmeitä tapahtuu ja rakkautta riittää <3 
 

Käyttäjän kaikki runot