Vallankumous

Runoilija Kookoskerma

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 29.1.2018
Viimeksi paikalla: 20.6.2023 13:32

Asuinpaikka: tampere
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
5.5.1990

Elämänpuun eksperimentalisti
tunteistaan taipunut tuomi
etsi kerran itseänsä,
avautui kirjainten puomi. 


Kiitos kaikille kommentoijille! 
Suosittelen:
 

Tulin kotiin humalassa
Pikkumustassa ryppyisiä korsia
Suljin lastenhuoneen oven
sekä silmäni, hengitän.
- Maailma ei pyöri enää,
Nauroin seinältä kurkistavalle. 

Olit istunut koko illan
ja varmaan läpi elämäsi
etsit halpoja lentoja, rapujuhlapaikkaa
maailma avattuna vatsallasi.
- Älä etsi enää, olen tässä,
Sanoin sinulle ja naurahdin. 

Vertailemme iltojamme; minun oli lyhyempi
enkä halua sen loppuvan,
en koskaan haluaisi.
Ikkunalaudalla napautan sitä sormellani
- Tuoksut taas jonkun partavedelle,
sinä naurat minulle. 

Olemme onnellisempia kuin koskaan. 

oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Lähinäkö on suhteessa tärkein.
Ja luottamus.
Lämmin koti
Johon saa palata.
jotkut ovat läsnä, vaikka heitä ei enää ole
Tosiaankin, mitä sitä jos käy vieraissa, kelpaa muillekin <3
Jännä aspekti, luen monesti.
Aivan selvää kuvaa en saa, sillä runosta on moneksi.

Silti.
Silti niin niin elämänmakuinen jotta!
 

Käyttäjän kaikki runot