Liitelen, leijailen
näen mannut
ja maat niin kauniit
Näen silmäsi siniset
ihosi koskettaa omaani
kuinka voikaan tuntua
näin ihanalta ja hyvältä?
Jatkan liitelyä
ei enää riitelyä
välillämme rauha
sydän onnesta pauhaa
Kosketat minua varovasti
otan sen henkilökohtaisesti
eihän enää pitänyt olla näin
ei onnea voi ennustaa edeltä päin
Kuiskaat korvaani sanan
Anteeksi
pompin onnesta ja ilosta
leijailen loputtomiin
Sitä sanaa olen odottanut
enemmän kuin mitään
minkä olen kadottanut
kuinka ihanaa
Sitten herään kellon ääneen
kumpikin oli minua vedättänyt
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit