En kadu sinua

Runoilija Jaqueline

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 10.6.2004
Viimeksi paikalla: 1.9.2016 19:27

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-

 

Niinä päivinä
kun yksinäisyytesi oli
minunkin yksinäisyyttäni hiljaisempaa

tiesimme kumpikin tuskan
pahemman kuin sätkään käärityn onnen
poltteen kurkussa
ja vielä pahemman silmissä

Minä en silloin
välittänyt juurikaan ihmisistä

kuinka olisin voinut,
kun kumarsin narsistia sisälläni
ja suuntanani oli
liiallisuuden sublimoituminen

merkityksetömäksi turhuudeksi

rajoista tuli rajattomia

Silti niinä öinä

sinä olit ainoa
pysähtynyt hetki
hidastuneet kuvat

merkityksettömien pyörremyrskyjen
valottomien katseiden
sekamelskassa

me vain olimme
rikki raastuneita
toistemme liiallisuudesta

salatusta rakkaudesta

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Vahvaa, suorastaan raakaa...rikkirepivää tekstiä ja silti....kaunista.

Mukaansa vievä kerronta kielikuvineen :c)

*huoh*

Niimpä..

Upeaakin upeampaa tekstiä. Koskettavaa ja kipeääkin.

Menneen analysointia taas kerran niin että saan kylmiä väreitä. Ei voi katua sitä mikä on kuitenkin joskus ollut "kaikki".

 

Käyttäjän kaikki runot