Tyhjyys sisälläni
Viattomuus kadoksissa
Minä satutin
Tiesin että satutan
Olen itsekin tuon kivun uhrina
Mutta sairaalan valkoiset seinät
Saivat minut haluamaan vapautta
Enkä minä silloin tiennyt kuinka yksinäistä voi vapaus olla
Enkä tiedä mikä sai minut näin itsekkääksi
Mikä saa leivänkin kiveltä maistumaan?
Miksi vesi maistuu vereltä?
Miksi ne lääkkeet joiden pitäisi minut parantaa
Tuhoavat sielua
Kuka minä olen ?
Miksi tunnen itseni rumaksi?
Kuinka voisin palauttaa sieluni takaisin?
Selite:
Pitkän sairaalahoidon jälkeen, aloin panostaa omaan terveyteen, kieltäydyin auttamasta ja näin jätin ihmisiä pulaan.
Nyt fyysiset vaivat alkavat helpottaa mutta tunnen että sieluni on kadoksissa ja minusta on tullut itsekäs.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kysymyksiä jotka todella laittaa ajatukset liikkeelle. ilman kysymyksiäkin laittaa ajatukset liikkeelle.
*halaa* pitkään ja lämmöllä, koskettavaa ja herkkää, itsetutkiskelua sanoissasi, sairaala lääkitykset siellä ja kuntoon niin että kotiutuu, kaikesta muusta pitää ottaa itse vastuu, kuinka helppoa olisikaan jos joku olisi ja hoitaisi aina, mutta kuten sinä minäkin olen noussut "teho-osaston" heikkoudesta tämänpäiväiseen kukoistukseen, siksi ymmärrän, siksi lohdutan, siksi kannustan sinua rakastamaan itseäsi, huolehtimaan ja hoitamaan parhaalla mahdollisella tavallasi, itsestäsi, runosi sai minut muistamaan, kysymyksesi Kuka minä olen? sai minut pysähtymään, haluamaan että jaksaisit, että löytäisit vastauksesi...tämän ainutkertaisen elämäsi aikana
Henkilökohtaisesta kokemuksesta voin sanoa, että kyllä se sielu aina tiensä kotiinsa löytää. Ja silloin on kaikki kaunista. Voimia sulle<3