Puut havisee.
Hän tuntee tuulen hiuksissaan,
antaa myrskyn liikuttaa kehoaan.
Hän antautuu kaikelle,
Tähtitaivaalle nostaa silmänsä.
Katsoo alas ja havahtuu.
Huomaa neidon toisen tuon,
syliinsä kietoutuu, ja ihastuu.
Luonnon kehtoon käpertyy.
Herää kotisohvalta hänen vierestään.
Luonnon kuiskaukset vielä mielessään.
Hän on se oikea, ne kuiskaa.
Loppuelämänsä sen muistaa.
Taianomainen,
on tuo rakkaus tyttöjen.
Hän tuntee tuulen hiuksissaan,
antaa myrskyn liikuttaa kehoaan.
Hän antautuu kaikelle,
Tähtitaivaalle nostaa silmänsä.
Katsoo alas ja havahtuu.
Huomaa neidon toisen tuon,
syliinsä kietoutuu, ja ihastuu.
Luonnon kehtoon käpertyy.
Herää kotisohvalta hänen vierestään.
Luonnon kuiskaukset vielä mielessään.
Hän on se oikea, ne kuiskaa.
Loppuelämänsä sen muistaa.
Taianomainen,
on tuo rakkaus tyttöjen.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit