Kaikesta luovu...
Saat sen mistä luovut?
Ethän ollut minun,
enkä minä Sinun...
Miten siis voisin luopua,
kun ei ehtinyt edes antautua?
Haave vain,
sen sain...
Siitäkö pitäsi luopua?
Ettei tarvitse katua?
Luopua, luopua vain...
jotta enemmän sais,
aidomman, paremman...
kokonaisen ihmisen...
uuden tilaisuuden.
Siis luovun, annan Sinut pois...
jotta onneni aidompi ois!
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Runotyttö99 | Kavereita... | 10.9.2013 | 0 | Runo |
| Runotyttö99 | Herääminen ;) | 28.3.2012 | 0 | Runo |
| Runotyttö99 | Juu | 27.10.2011 | 3 | Runo |
| Runotyttö99 | Arki, arjempi... | 20.10.2011 | 1 | Runo |
| Runotyttö99 | Vahva | 8.7.2011 | 0 | Runo |
| Runotyttö99 | Matkalla | 28.5.2011 | 1 | Runo |
| Runotyttö99 | Luovu | 24.4.2011 | 5 | Runo |
| Runotyttö99 | Hmm.. | 4.3.2011 | 2 | Runo |
| Runotyttö99 | Luodut toisilleen | 24.1.2011 | 8 | Runo |
| Runotyttö99 | Kevättä ilmassa ;) | 19.1.2011 | 2 | Runo |
Kommentit
Runon paras anti on persoonallisuus,
kerronnan herkkyys, tuoreus.
Mielenkiintoinen, tarttuva, luettava,
jossa sielu monella tasolla viipyy,
viihtyy.
Nautin täysin siemauksin Runostasi.
Erittäin hyvä.
Kaunis!
Kun viimein osaa
luopua kaipauksestaan,
saa aidon, vapaan ilon
ilman pyyteitä.
Näin sen koin.
Erittäin kaunis runo! Upeaa tekstiä
Suomen kielessä on mielestäni yksi osuvimpia sanoja luovuus, joka on johdettu sanasta Luoja. Sen omavaltainen tavutus on "luovu" ja "uus".Siis jos luovut, voit luoda jotain uutta. Runosi on hyvää, syvää pohdintaa elämän valinnoista.