Värillisiä vaahteranlehtiä sataa hiljalleen päälleni
istun hiljaa sen runkoon nojaten ja kuuntelen
kuinka vanha puu valmistautuu talviunille
Kuin kuiskaten se toivottaa minulle onnea
kylmän kohtaamiseen
Erehdyit vaha ystäväni
ei palava sydän kylmää tunne
kaipuuta se tuntee, kaipuuta, ei kylmää
Nuku hyvin ystäväni, minä valvon
ja rakastani ikävöin.
Mitä sinä puu sellaisesta tiedät, et mitään
Olet onnekas, hyvä niin.
Ajatukseni karkaavat toisiin maisemiin
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi