Auringonlasku saa ajatukseni menneeseen päivään
Sininen hetki ennen pimeää, kietoo minut syleilyynsä
Hymyillen käyn nukkumaan, vedän peiton korvilleni.
Yritän pohtia syytä hymyyni, ajatusta sen takaa.
Tyhjää, ei ajatustakaan, ei ensimmäistäkään.
Pelkkä tunneko sai minut hymyilemään?
Mitä juuri sanoin? Pelkkä?
Ehkä ajatukset joutavatkin pois tunteen tieltä
Ei rakkaus aivoissa asu vaan sydämessä.
Miksi en ole sitä aikaisemmin ymmärtänyt?
Rakkautta on olla rakastettuna
Onni on olla valmis, kun kaikki muu on kesken.
Sen voi vain tuntea...
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
<3
Koskettava runo. Kiitos, olen otettu runosi edessä.
Upea runo!