Härskiä vedätystä
Itämeren tyttären sylissä
levottomat yksilöt
runoilevat tutuin sanoin omia runojaan
tiiviisti ja vierekkäin, toistensa varjossa
mielessään korkeat tornit,
joista voi vilkuttaa enkeleille.
Siellä myydään toivolla mullattuja lapioita,
jotka lävistävät väsyneet valonsäteet
ja paiskaa ihmismielet
lähemmäksi likaista pohjavettä.
Kehän ulkopuolella
muuttolintujen katoavat varjot pitenevät
ja pellot kumisevat niin
ettei kukaan jaksa herätä,
puhua
ymmärtää
mihin multiin
heidän lupauksensa siroteltiin.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
