Langennut enkeli
En syntynyt syntisenä.
Olin vain pieni mieli vailla käsitystä.
Tuolloin opin uskomaan hyvään ja pahaan.
Myöhemmin järkytyin, kun ymmärsin,
ettei niiden välillä ollutkaan selvää rajaa.
Minusta tuli syntinen sinä päivänä,
kun ryhdyin vääryyttä puntaroimaan.
Ainahan voisin tekoni vastineeksi hyvällä korvata.
Anteeksiantoa kaikella mahdillani toivoa.
Tulin laiskaksi,
ja rajan yhä hälventyessä unohdin varoa.
Kohta velkani oli niin vahva, ettei sitä kiinni olisi voinut enää kuroa.
Lankesin polvilleni ja anelin armoa,
Mutten sitä saanut,
en ollut sitä koskaan toisillekaan antanut.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
