Olipa kerran

Runoilija miesvaalea

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> miesvaalea kuva
mies
Julkaistu:
12
Liittynyt: 17.1.2018
Viimeksi paikalla: 17.6.2026 0:16

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

kelle kuullunkaan kun olen hiljaa 





 
 
Yksikään sydän ei
                        ole
                            samanlainen
 
Olipa kerran
                                 Usko                          Toivo                             ja                              Lempi


Toiset lyövät 
                    toiset iskevät
                                        kolmannet sekä että
takovat
s i r p a l e i s t a
                            
onnea
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Paperille sirotellut sanat vakuuttavat.
Ja niistä suurin on rakkaus. Olemme unelmiemme ja keskeneräisyyksiemme sokaisemia. Kunnes silmät avautuvat. Sitten on sirpaleista taotun onnen aika.  Väkivalta ja rakkaus eivät kuulu samaan lauseeseen. Tykkäsin siitä, mitä runosi sai miettimään.
eivät kuulu näppärästi availit

tosin silloin toinen kuuluu liiankin ja toinen ei tule kuulluksi

toisinaan silmät avautuvat liian myöhään

sillä ei rakkaus ole sokea vaan se sokaisee
Se mikä voi tuntua olevan liian myöhään, se ei ole koskaan täysin mahdotonta muuttaa. 
 

Käyttäjän kaikki runot