Et uskokkaan,
miten autuaassa asemassa olet.
E.T ei haluaisi enää soittaa kotiin..
Et ymmärrä,
miten moni paikallasi mieluusti olisi.
Hymyilen ja otan ja hymyilen taas,
nautiskelen ja annan muitten sen huomata.
nielemisvaikeuksista huolimatta,
juominen on kai luonnon oma reaktio.
Silti voisin vannoa,
jotta kaikessa mehukkaassa olemuksessani,
olen kuin kuivaksi puristettu rusina.
(Haluni polkea maata Alkon alta
on suurempi kuin uskotkaan.)
Kierrätän omaa kärsivällisyyttäni.
Toivo huomasi tilanteen,
ja karkasi kotiin.
M i n ä o l e n n i i n v ä s y n y t .
Sinä sanoit kapseloituvasi,
jos liemesi Sinulta viedään.
Silti.
Oi kulta maksaisin mitä vain,
jos olisin Sinulle tilkka sitä viinaa.
Selite:
Olen silti janoinen.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
aivan mahtava runo. aiheesta josta ei niin usein kirjoiteta- mutta viimeinen säkeistö on täydellisin, juuri sopiva lopetus tälle runolle.
jännä! :D ja kumminkin jotenkin niin ihana :>
vau! mahtava runo! :) siis todella hienosti olet kirjoittanut alkoholin riippuvainen.
Sivut