tuhkimo

tarjotessamme
omaa oikeaa kättä
peilikuvalle
se ojentaa vasemman
-epäkohteliaasti... :-(

Itselleen on pakko kelvata...haikea, hieno runo

Peili ei valehtele!
kertoo totuuden epävarmasta ihmisestäkin.
mutta vain hänen ulkokuorestaan.
sisällä voi piillä uskomaton voima:))

Hei kamoon! vähän itsetuntoa kohilleen,
kaunis ja syvällinen runo!

Suuri epävarmuus ja uskonpuute itseen ja omiin tekemisiin on ottanut runon minän itsetutkistelun tunnille.
Runossasi tulee hyvin esiin se, millä perusteellisuudella se on tehtävä, jotta siitä olisi haluttu hyöty.
Yleensä vaikeinta on itselleen, itsensä paljastaminen, mutta tässä se on tehty ja valheiden hävittämisen myötä alkaa kuva peilissäkin varmasti kirkastua omaksi kuvaksi.
Kiitos vierailustasi.

Tuhkimoni
tässä seison
kylmä tuuli
käy takkini lävitse
odotan ihmettä
kädessäni
lasinen kenkä

Hieno runo:)

En ole nähnyt peilikuvaasi mutta luin aika monta runoasi ja uskallan olla eri mieltä siitä mitä sanot tämän runosi kuudessa viimeisessä säkeessä. Sulla ei ole mitään syytä heittää tuhkaa päällesi, kirjoitat rehellisiä, aitoja, kikkailemattomia ja elämänmakuisia runoja ilman tekotaiteellisia kielikukkasia.

on hienoa kun on lopultakin löytänyt itsensä, hienosti kerrot tunnelmiasi, herkkä voit olla mutta et heikko, sen kertoo runosi sanoma

Kylmäävää katsella näitä sanoja, vaikka lämmin on runosi rytmi ja sävel mollissa.

Voi, miten rankka on runosi itsellesi. Kaunista on löytää omat hyvät ja ne huonotkin puolet. Niin vaikeaa on hyväksyä ne virheet ja heikkoudet, joita joutuu aina kantamaan mukanaan. Alastomana ja rehellisenä esität runosi ihmisestä, joka on niin kaunis!

hyvin hauras ja varovainen teksti, joka ottaa lukijan otteeseen ja saa varomaan ettei hengittäisi liian kovasti, ettei toinen sortuisi. hieno teksti.

Avointa, herkkää ja samalla niin julmaa, kuin mitä itselleen puhuminen vain voi olla... Ja juuri itseään pitäisi rakastaa ensin, että voisi oppia...