Ellu89

Runoilija Ellu89

nainen
Julkaistu:
6
Liittynyt: 24.11.2014

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Elämme vain kerran.
 

Kuutamo

Kuutamo.
Tarviiko tuohon sanaan lisätä enää mitään muuta? Kaikki tietävät, mitä tunteita ilmiö tuo tullessaan. Eräänlainen nostalgia, kaipuu jostain mitä ei vain ymmärrä. Se on siinä, sormien päissä voit tuntea hipaisun, kylmän viiman. Tunnet sen muttet tiedä mikä se on.
Elämä on koetellut ja hermoja raastanut, ei se sua ole silti estänyt. Haluat sen tuntemattoman, sen jonkin joka sielusi tulee täyttämään. Olet kuullut kuiskauksia aaveiden, ne sulle tarinoita kertovat. Rakkauslauluja laulavat, puhuvat prinssistä ja linnoista. Susien ulvonta erämaan pimeydessä, haikeutta ja epätoivoa. Jokin puuttuu.
Kuningas ilman kuningatarta, noitien taikuutta. Eivätkö ne voi suakin auttaa? Olet vailla syliä lämpöistä.
Se on valetta.
Syliin pääset aina, mutta se ei sitä yksinäisyyttä poista. Pimeässä metsässä kettukin korviaan luimistaa. Häntänsä visusti piilottaa, odottaa aamua seuraavaa. Usva laskeutuu ja korpitkin hiljenee, saapuu aika taikuuden. Noidat luudillensa nousevat, mantrojansa hokevat. Hämäryys tiivistyy ja pelko salpaa jokaisen hengityksen.
Paitsi sinä.
Sinä seisot usvan keskellä tuijottaen kuutamoa. Haluat tietää mitä olet vaille. Mikä se syy on, kun sydämessä pysyy halla. Sielusi on rikki, säpäleinä. Niinkuin sinäkin.
Kuiskaukset tuulen mukana kantautuvat korviisi, se ei sinua pelota. Sudetkin ovat hiljaa, karmaisevan hiljaisuuden keskellä vain aavet pitäväät sinulle seuraa. Rukoilet. Mitä sinä teet? Ketä sinä rukoilet? Ei siellä ole ketään joka kutsuusi vastaisi. Olet yksin.
Sekin on valetta.
Tiesitkö, että ihminen oli luotu nelikätiseksi, nelijalkaiseksi ja kaksipäiseksi olennoiksi? Zeus oli pelästynyt tämän olennon mahtia ja erottanut sen kahdeksi erilliseksi ihmiseksi. Kostoksi. Nämä kaksi puolta joutuvat etsimään toiseensa tuhansien muitten puoliolentojen joukosta.
Sekö se on? Sitäkö haluat?
Vajoat polvillesi, rukoillen olematonta. Toivoisit olevasi joku muu. Jossain muualla. Täynnä rakkautta ja toivoa. Maailmassa jossa on onnea. Missä sinä voisit olla onnellinen.
Kohotat pääsi hämmästyneenä, aavet ovat poissa. Noidat hiljaa. Mutta et ole yksin. Tunnet läsnäolon muttei sinua pelota. Rauha valtaa sielusi, onko tämä unta? Miksi olet niin rauhallinen, hän on tuntematon!
Usva raottuu ja näet hänet. Ojentaa käteensä, auttaa sinut ylös. Lasket kätesi hänen rintaansa vasten tuntien sydämen lyönnit. Tuijotat hänen silmiin ja ajattelet kuutamoa. Nyt ymmärrät sen haikeuden, sielun tyhjyyden. Ymmärrät myös Zeusta.
Mikään ei voita voimaa rakkauden.
Kuolleetkin kumartuu ja noidat nauraavat. He auttoivat, kuulivat rukouksen hiljaisen. Saattoivat kaksi yksinäistä sielua toistensa syliin.
Toistensa sylissä he sulautuvat yhteen rakkauden nimessä.

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
Ellu89 Kuutamo 24.11.2014 0 Runo
Ellu89 Betrayal 24.11.2014 0 Runo
Ellu89 Struggle 24.11.2014 0 Runo
Ellu89 Vaihtoehto 24.11.2014 0 Runo
Ellu89 Supernova 24.11.2014 0 Runo
Ellu89 Rakkauden hauta 24.11.2014 0 Runo
Syntymäaika: 
1.10.1989
Runojen lukumäärä: 
6