Käpertyä syliisi

Herkkä, kaihoisa runo.

Joskus vain kaikki on niin vaikeaa. 

Surullinen, mutta tykkäsin taas. Se on vaan niin, että huolien keskellä saattaa olla vaikea antaa auttaa tai koskettaa, kun ihminen ei ole ehjä ja vastaanottavainen.

Sykähdyttävä runo

Aavistuksellisen herkkä runo.

Ahdistus puhuu monin tavoin, myös kaivaten

Täälläkin tuo tumma pilvi varjostaa. Mitenkä sen hälventäisi?
 

Kaunis herkkä runo, juuri noin tekisi mieli heittäytyä . Niitä tummia pilviä aina ilmaantuu ja sitä huomaa jäävänsä yksin ilman lohdutusta, toisen ihmisen kosketusta. Pitäisikö vain sulkea silmät ja antaa tummien pilvien jäädä ulkopuolelle ja heittäytyä siihen syliin. Näin ajattelen, kauniisti sait runon tunelman sen halun läheisyyteen ja sitten sen miksi se ei toteutunut.

Todella hieno runo! Talven jälkeen tummat pilvet varjostavat, ja takatalvi pitää otteessaan. Mutta jonain päivänä lintujen laulu jälleen kuuluu, ja syliinkin voisi tulla...

pimeyden vallasta hienosti runoilet

pidin paljon

pitäisi vaan puhaltaa pilvi pois
ja
käpertyä

Kun varjo on ihmisen edessä, ei laulu kuulosta kauniilta. Hieno runo.

Erittäin Hyvä runo.

Runosta käy ilmi, miten ajattelet hänen oloaan,
hänen hyvinvointiaan, laitat sen ykköseksi.
Rakastat häntä.

Koet olevasi hänelle .... miten sanoisin...
taakka tai jotain,
siksi, vaikka kaipaat sydänjuuriasi myöten,
et anna hänen välittää yhtään enempää.