Istun laiturin päässä,
katson jonnekin kauas poispäin.
Miten ihanasti tuulen puuska hyväilee kasvojani,
jättäen kostean ja suolaisen pisaran poskelleni.
Miten ihanasti auringon kultainen säde kehystää
poskiani,
jättäen iholleni lämpöisen hehkun.
osa 2
pieni tuulen vire
kulkee pääni ylitse,
nostaen hiukseni lentoon,
pieni laine jättää iholleni suolaisen pisaran,
jonka auringon kultainen hehku kuivattaa lämmöllään.
osa 3.
Minä katselen kauas merelle päin,
meri sinisenä hohtaa,
pieni tuulen vire lepattaa pääni ylitse,
laineen kohina heittää kasvoilleni suolaiset pisarat,
auringon lämpö ja hehku kuivattaa onneksi ne.
Selite:
tässä eri kolme versiota samasta aiheesta.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tykkään kovasti
Hienoja kaikki kolme, mutta eniten Pidin tuosta ensimmäisestä, ehkä tietty osittain syystä, että luin sen ekana, mutta muutenkin siinä todella välittyy runon tunne lukijaankin.
Ihanaa merellistä tunnelmaa runossasi. Kaunis.
Ykkönen on pieni runotarina. Siinä välittyy sanoma tässä ja nyt! *Kiitos
Meren ja veden äärellä.Ihana!
hienoa kerrontaa pidin paljon